ERILAISUUS

Huoh,mitenhän tänki alottais. Eihän siitä ollu ku melkeempä vuosi ku alotettii Oskun kanssa tää blogin väsääminen,ja pakko myöntää,että alko hävettää noi vanhat tekstit. Poistin kaikki vanhat ja säälittävät kirjotukset täältä,paitsi nuo pari. Kyllä sitä ihminen muuttuukin vuodessa,mihin tää mun tän kertanen postaus liittyy,eli erilaisuuteen ja muuttumiseen ihmisenä. 

Oon kuunnellu tota ihmisten kritisoimista nykyään vähänkin liian paljon. Nyt heti tähän väliin,en todellakaan itsekkään ole mikään Pyhä Maria,mutta sanon oman mielipiteeni asiaan. Kumminkin,mietiskelin pääni puhki,mikä siinä paskan levittämisessä on niin hienoa. Onko siinä kyseessä katkeruus,viha,liika rakastaminen vai mikä. Ite myönnän,että jos mä  en pidä jostakin ihmisestä,se kyllä itsekkin sen huomaa. Kaksi muuten ihan eri asiaa, pahanpuhuminen ja paskanpuhuminen,on kaksi aivan eri asiaa. Pahanpuhumisessa kerrot frendilles,jätkälles yms. kuinka rasittava se on tms. mutta taas paskanpuhuminen on sitä,että levitetään toisesta jotai päästä keksittyä hölynpölyä. En sano,että kumpikaan olisi oikein,en,mutta se että mitä iloa siitä on,että haluaa pilata toisen maineen aivan maantasalle ? Jos itsellään on niin huono itsetunto,että on pakko purkaa se noin,niin siinä kantsii miettii kahteen kertaan. Jos paskanlevittämällä saat toisen maineen,niin nostaako se jollakin tavalla sun mainetta ? Ei. 

 Henkilökohtaisesti sanon sen,että ite sain hyvin paljon vettä niskaan siitä,että erottiin Samun kanssa. Ask.fm'ssä,Facebookissa,kaupungilla, ihan missä vain sain kuulla siitä,kuinka olin lutka ku jätin kylmästi sen. Kysytäänpä sitä näinpäin, jos sinä olisit seurustellut jätkän/muijan kanssa,ja olit siihen aivan umpirakastunut,mutta jotenki yhtäkkiä ne sun tunteet alkaakin laskea. Pitäiskö sitten valehdella sille jätkälle/muijalle,että 'uuu hanipöpööö rakastan sua niiiin paljooo <333' josset tarkota sitä ? Sitä rakas ystäväni kutsutaan kaksnaamasuudeksi. Viimesempänä mitä haluaisin,olis Samun satuttaminen. Se merkitsi mulle paljon,ja merkitsee vieläkin. Se,että en pystynyt jatkaa suhdetta kusipäisten tunteideni kanssa,tekee minusta apteekin kulmalla myyvän katuhuoran ? 

Tiedättekste mikä muu on kans hyvin huvittavaa ? Se kun saa Ask.Fm'n ns. kysymyksiä,että vitu lutka tapa ittes ja hautaa ittelles kuoppa jostain kaukaata. Ekakski,miten kaivan sen kuopan jos oon kuollut ? hehe,joo ei ollut edes hauskaa,mutta pointtiin. Elikkä jos yksi ero tulee eteen tai etten oo pystyny kiinnittää jokaiseen ihmiseen huomiota ku on niin paljon muutakin elämässä, saa muille käsityksen,että oon ylimielinen paska joka miettii pelkästään omaa napaansa. Se on mulle se mikä satuttaa. Suoraan sanottuna,koska koko 7lk. ajan mun työnä oli oikeastaan muiden huolien kuuntelu. Musta tuntu aina,että musta on jotain hyötyä kun saan auttaa muita. Näilläkin näkymin olen menossa Helsingin psykologiseen yliopistoon,koska haluan olla psykologi isona.

Okei,tää otsikko ei osu mitenkään tähän,joten keksin äkkiä jonkun hienon hikisen lopetuksen. Mun mielipide koko erilaisuuteen on se,että erilaisuus on kaunista. Se oikeesti tuo sen ihmisen pois massasta. Kunnioitan niit ihmisä ketkä pystyy olemaan aivan omia itsejään,koska se vaati aivan jumalattomasti töitä. Jokainen on täydellinen omana itsenään, piste.

HOMOUS

Tän tekstin kirjottaminen on vaikeeta aloittaa. En tiedä mistä aloittasin...Istun Jenna sängyllä ja mietin miten teille lukijoille kirjoittaisin aiheesta nimeltä homous, koska on ihmisiä, jotka on ottanu asian huonosti tai tuomitsevasti.

Oon aavistanu asian jo aika kauan. On tullu monii tilanteita, kun oon alkanu miettii et "oonko ees hetero" tai "onko mulla tunteita jätkii kohtaa" tai "elänkö mä valheessa".En oo halunnu ajatella asiaa tai koskaan kuvitella et oon homo. Oon tosi monessa asiassa ollut pienestä pitäen erillainen, kun monet muut pojat. Halusin et oon ees jossain samanlainen. Aina kun tuli tilanne jossa taas ajatukset tuli mun päähän, halusin heti unohtaa ne. Mua on haukutta paljon homoks ja aina oon kieltäny asian. 

Tänä kesänä tuli se hetki jolloin ymmärsin että mun pitää hyväksyy itseni sellasena ku oon ja olla ylpee siitä! Pelkäsin kumminkin tosi paljon sen kertomista, että oon homo. Pelkäsin et menetän ystäviä tai et mua aletaan haukkuu vielä enemmän...Kaikista mun peloista huolimatta mä halusin olla oma itseni ja kertoa sen kaikille. Multa kysyttiin askis et " ootko homo" ja päätin tällä kertaa vastasta rehellisesti! Vastasin " Olen ja nyt avoimesti". Moni kysyi ja varmisteli asiaa multa, että " ootko oikeesti homo" ootko varmasti homo" ja voin sanoa kaikille kysyjille ja homofoobisille ihmisille ja kaikille, jotka kattoo mua nyt vähä alaspäin kun olen homo, että " Olen homo ja olen oma itseni ja olen todella ylpeä siitä". Toivon, että te ihmiset ja mun ystävät ja läheiset ymmärrätte, että mun luonne ei muutu, vaikka en ole hetero. Kiitos kaikille tuesta mitä ootte antanu, arvostan! 

Oliver♥